Biokaasulaitoksen toteuttamiseksi paikalliset maatalousyrittäjät perustivat tammikuussa 2025 Pihtiputaan Biokaasu Oy:n. Yhtiön osakkaina on 20 maatalousyrittäjää, ja peltoa hankkeen piirissä yli 2000 hehtaaria. Kapasiteetiltaan vajaan 35 000 tonnin laitos käyttäisi raaka-aineina maataloussyötteitä, esimerkiksi lantaa ja ylijäämänurmea, ja se tuottaisi liikennepolttoainetta sekä kiertolannoitteita.
– Biokaasu on Suomessa aivan liian vähän hyödynnetty uusiutuva energiamuoto. Kun puhutaan erittäin ajankohtaisista asioista, kuten ruokaturvasta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta, näissä yhteyksissä pitäisi tuoda paljon nykyistä voimakkaammin esille nimenomaan paineistetun biokaasun hyötyjä, korostaa Pihtiputaan Biokaasu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Samuli Murtoperä. Paineistettu biokaasu sopii erityisesti paikalliseen ja alueelliseen jakeluun ja se voidaan yleensä myydä nesteytettyä biokaasua halvemmalla.
Tuottajilla vahva tahto investoida biokaasuun
Murtoperä kehuu tuottajien päättäväistä asennetta, jolla biokaasulaitoshanketta on lähdetty viemään eteenpäin. Jo vuonna 2017 Pihtiputaalla tehtiin uusiutuvia energioita koskeva kartoitus, ja 2024 lopulla päättyneessä Hubteekki 2.0 -hankeessa toteutettu esiselvitys vahvisti, että pihtiputaalaiset viljelijät olivat kiinnostuneita biokaasulaitoksesta. Toteutettavuusselvityshanke tuotti biokaasulaitoksen kannattavuus- ja kestävyysselvityksen. Parhaillaan hankkeessa työstetään markkinointitutkimusta, jossa selvitetään muun muassa kaasun myyntiä liikennepolttoaineena. Mikäli raskaan liikenteen yrittäjillä on herännyt kiinnostus biokaasua kohtaan, niin Murtoperän mukaan yhteydenotot ovat toivottuja hankkeen ja yhteistyön edistämiseksi.
Yhtiön osakkaina olevat tilat edustavat laajasti niin lypsykarja- ja lihatiloja kuin kasvinviljelytiloja. Murtoperä sanoo, että tästäkin koituu hyötyjä, koska ravinnetarpeet eri tiloilla ovat erilaisia. Tämä voidaan huomioida biokaasuprosessissa ja kohdentaa kiertolannoitteita tilojen tarpeiden mukaan, mikä on hyväksi myös ympäristölle.
Biokaasulaitoksen kapasiteetti jää alle 35 000 tonnin, eikä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) tässä tapauksessa tarvittu, mutta sen sijaan yhtiön oli toimitettava viranomaiskäsittelyyn YVA:n tarveharkintaselvitys.
– Täytyy sanoa, että minut yllätti, kuinka mittava kokonaisuus myös tarveharkintaselvitys oli. Toki se varmistaa vastuullisuusasioiden toteutumisen, mutta oletin, että iso osa asioista olisi sisältynyt joka tapauksessa laitoksen ympäristölupaan. Pelkään, että kovin raskas byrokratia hankaloittaa biokaasutuotannon kehittymistä Suomessa, Samuli Murtoperä toteaa.
Sen sijaan Pihtiputaan kunnalle ja sen elinvoimapäällikölle Nina Välimäelle hän antaa isot kiitokset hyvästä yhteistyöstä.
– Ilman tällaista yhteistyötä kunnan ja erinomaisen elinvoimayksikön kanssa meillä olisi ollut vaikea päästä tähän pisteeseen, hän sanoo ja viittaa muun muassa lukuisiin hankkeisiin, joilla biokaasuhanketta on edistetty.
”Koko kunnan yhteinen energiainvestointi”
Pihtiputaan kunnan elinvoimapäällikkö Nina Välimäki kertoo, että kunta tukee hanketta vahvasti ja seuraa sen etenemistä tiiviisti. Biokaasuhanke on hänen mukaansa yksi monista askelista kohti kestävämpää ja omavaraisempaa Pihtipudasta. Hanke tarjoaa paikallisille viljelijöille ja yrittäjille uusia mahdollisuuksia, tukee ympäristötavoitteita ja tekee kunnasta entistä vetovoimaisemman asuin- ja yritysympäristön.
– Pihtiputaan Biokaasu Oy:n omien hankkeiden ja edellä mainitun Hubteekki 2.0 -hankkeen lisäksi biokaasuprojektia on edistetty Biokaasu viljelijäryhmähankkeen valmistelurahahankkeella, joka johti meneillään olevaan Biokaasua ja kiertotalousliiketoimintaa viljelijäyhteistyötä kehittämällä -viljelijäryhmähankkeeseen. Juuri alkanut JFT-hanke Pihtiputaan vihreän siirtymän Masterplan ja Digitaalinen malli puolestaan kokoaa yleishyödyllisesti kaikille yrityksille avoimen tietopohjan Pihtiputaan biomassoista, sivuvirroista, infrasta sekä lupapoluista ja vauhdittaa osaltaan myös biokaasulaitoksen kehittämistä, Välimäki luettelee.
Lisäksi aiheen tiimoilta on olemassa lukuisia selvityksiä, kuten alueelliset vähäpäästöisen liikenteen selvitykset, jotka vahvistavat biokaasun kysyntää ja sijoittumisedellytyksiä.
– Kaiken tehdyn taustatyön tuloksena yrittäjillä on nyt selkeä kokonaiskuva raaka-aineista, tuotantomääristä, sijaintivaihtoehdoista, kannattavuudesta sekä tulevista markkinoista. Kyse ei ole enää vision rakentamisesta, vaan tulevan toiminnan toteuttamisesta lähitulevaisuudessa.
– Kyseessä ei ole yhden toimijan hanke, vaan koko Pihtiputaan yhteinen energiainvestointi. Lähes kaikki biokaasulaitoksen tuomat hyödyt jäävät paikkakunnalle. Pihtiputaalla ei odoteta, että joku muu ratkaisee asiat, täällä rakennetaan tulevaisuutta itse, Nina Välimäki korostaa.
Myös Seutujen välisen muutos- ja kasvuohjelman projektipäällikkö Teemu Koljonen iloitsee biokaasuhankkeen suotuisasta etenemisestä.
– Sydänsuomessa-alueen kunnissa tapahtuu paljon positiivisia asioita, kuten Pihtiputaan biokaasuhankekin osoittaa. Alueelle suunniteltujen energiahankkeiden investointiarvo on nyt noin 5 miljardia euroa, jotka toteutuessaan toisivat merkittäviä aluetalousvaikutuksia kunnille ja yrityksille, Koljonen sanoo.
