Suurhankkeet tarjoavat alihankintayrityksille huomattavia mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa, todettiin SEMUKAS-hankkeen järjestämässä Suurhankkeiden mahdollisuudet alihankintayrityksille-seminaarissa Kaustisella 10.2.2026. Päivän toisen paneelikeskustelun puheenvuoroissa korostuivat rajat ylittävä yhteistyö ja alueen toimijoiden yhteinen näkemys, joiden muistutettiin olevan perusedellytyksiä suurhankkeissa onnistumiselle.
Yhteistyön ja yhteisen näkemyksen tärkeyttä korosti muun muassa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.
- On äärimmäisen tärkeää, että meillä on aika lailla yhteinen näkemys. Kun menemme neuvottelemaan eri pöytiin, silloin täältä ei saa tulla keskenään erilaisia viestejä, jos haluamme asioita oikeasti eteenpäin. Eivät esimerkiksi päättäjät pääkaupunkiseudulla tiedä, mitä me haluamme, jos me emme itsekään sitä tiedä, hän sanoi.
Erkkilän mukaan tarvitaan yhteistä visiota ja näkemystä sekä selkeää kommunikointia.
- Me olemme liian mustasukkaisia rajoistamme. Niistä pitäisi päästä yli, koska eivät ne kiinnosta muita. Ei tehdä kunta-, maakunta- ja seutukuntarajoista meille muureja, sillä meillä on poikkeuksellisen hyvät kasvun eväät. Yhteinen tekeminen ei ole oikeasti mitään rakettitiedettä.
Tärkeinä asioina suurhankkeiden näkökulmasta hän piti myös saavutettavuutta ja osaamista.
- Siihen, mistä hankkeet löytävät kotipesänsä, vaikuttavat keskeisesti saavutettavuus sekä osaaminen. Osaamistarvetta on pystyttävä tunnistamaan ennakoivasti.
Erkkilän tavoin Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Anna Kotamäki muistutti, ettei esimerkiksi hänen johtamansa organisaation yrityksillä ja yrittäjillä ole maakuntarajoja. Kun tehdään laajasti yhteistyötä, se kasvattaa verkostoja, ja sieltä avautuu taas uusia mahdollisuuksia.
Arctial olisi toteutuessaan massiivinen suurhanke
Pietarsaaren seudun kehittämisyhtiö Concordian toimitusjohtaja Daniela Mårtenson näki yhteistyön mahdollisuuksia muun muassa työvoimaan liittyvissä asioissa sekä aluemarkkinoinnissa. Hän sanoi huomanneensa, että monet paikalliset nuoret ovat halukkaita muuttamaan takaisin kotiseudulleen opiskelujensa jälkeen.
- Jos vaikkapa Arctialin hanke vähähiilisen alumiinin tuottamisesta toteutuu, meidän on löydettävä esimerkiksi asumisratkaisut yhdessä. Jos Arctial menee maaliin, sen jälkeen alumiinin jatkokehitys on mielenkiintoinen aihe meille kaikille alueille.
Arctial-hankkeen taustalla ovat ABB, Fortum, Mitsubishi Corporation, Rio Tinto, Siemens Financial Services, Tesi ja Vargas. Tuotantohanke sijoittuu Kokkolaan sekä Kruunupyyhyn, ja sen tavoitteena on tuottaa runsaat 600 000 tonnia vähähiilistä alumiinia vuodessa.
- Rakentamisvaihe kestäisi kolme vuotta, ja sinä aikana työvoimatarve on enimmillään 3 000–4 000 henkilöä. Tuotantovaiheessa välittömiä työpaikkoja syntyisi noin 1 200, ja palveluverkostossa hanke työllistäisi ihmisiä noin kolminkertaisen määrän välittömiin työpaikkoihin verrattuna, Arctial-projektiyhtiön paikallisjohtaja Jöran Sopo kertoi seminaariyleisölle. Hänkin nosti esille yhteistyön.
- Hankkeeseen mukaan haluavien pk-yritysten on tärkeä olla esillä, markkinoida itseään ja rekisteröityä. Samoin verkostoituminen ja erilaisten ryhmittymien luominen on tärkeää. Pienten yritysten kannattaa liittoutua keskenään, koska isoissa hankkeissa isot tahtovat pärjätä ihan sillä, että niillä on sitä massaa, Sopo jatkoi.
Mikäli Arctial-hanke etenee loppuselvitysvaiheeseen, investointipäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2027 alkupuolella. Rakentaminen alkaisi heti sen jälkeen, ja varsinaisen tuotannon olisi tarkoitus käynnistyä 2029 loppupuolella.
Arctialin tuotantohanke sijoittuu Kokkolaan sekä Kruunupyyhyn, ja sen tavoitteena on tuottaa runsaat 600 000 tonnia vähähiilistä alumiinia vuodessa. Kuva: Arctial
”Ideologiat eivät saisi vaikuttaa lupaprosessien taustalla”
Ahola Groupin hallituksen puheenjohtaja Hans Ahola näki suurhankkeissa paljon mahdollisuuksia jatkossakin, mutta hän oli huolissaan turhan sääntelyn ja byrokratian vaikutuksista investointiympäristöön.
- Jotta pk-yritykset pääsevät mukaan alihankintaverkostoihin, on oltava ajoissa liikkeellä ja luotava yhteyksiä aktiivisesti. Verkostoitumisessa suomalaisyrityksillä on paljon opittavaa ruotsalaisilta. Alueellisesti erinomainen esimerkki on suurhanketoimisto.fi-palvelu, jollaista ei ole muualla Suomessa, hän sanoi.
Valtava ongelma Aholan mukaan on kuitenkin se, ettei Suomessa ole ollut kasvua pitkään aikaan, ja samanaikaisesti Suomeen on luotu Euroopan vahvin julkinen sektori.
- Olen yrittänyt selvittää, paljonko Suomessa on kaikenlaisia oheisorganisaatioita, kuten Luke ja muita ministeriöiden vieressä. Toivon, että suurhankkeiden luvitukset valmistuisivat nopeammin ja sujuvammin.
Aholaa harmitti, että lupaprosesseissa päätökset saattavat mennä jonkin virkamiehen ideologian mukaan, ja projekti kaatuu siihen.
- Ei meillä ole Suomessa varaa tällaiseen, eikä meillä ole ketään, joka hallitsee kokonaiskuvaa.
Julkisen sektorin kehittämisessä Hans Ahola ottaisi mallia liikenneministeriön organisaatioista (Väylävirasto, Traficom, Fintraffic), jotka toimivat hyvänä esimerkkinä muulle julkishallinnolle. Ahola korostaa myös Ruotsin mallia, joka on hyvin ratkaisukeskeinen. Tästä esimerkkinä hän kertoo Ruotsin hallituksen perustaman Accelerationskontoret.se eli kiihdyskonttorin, jolla on Ruotsissa mandaatti puuttua ja nopeuttaa puhtaan siirtymän hankkeiden toteutumista, jos ne jumittuvat lupabyrokratiaan.
Kokonaisvaltainen arviointi tarvitaan
SEMUKAS-hankkeen projektipäällikkö Markus Mäntynen jatkoi Aholan ajatusta ehdottamalla, että suurhankkeille tulisi tehdä yhteiskunnan kannalta kokonaisvaltainen kannattavuusarviointi liikennevaloväri-logiikalla, jossa arvioitaisiin tasapuolisesti hankkeiden positiivisia, neutraaleja sekä negatiivisia vaikutuksia. Tämänhetkinen ongelma on, että lupaviranomainen arvioi hankkeita pelkästään negatiivisten ympäristövaikutusten näkökulmasta. Ympäristövaikutusten rinnalle tulisi nostaa myös neutraalit sekä positiiviset työllisyyteen, elinvoimaan ja verotuloihin liittyvät kriteerit. Tällöin hankkeen toteutettavuuden kokonaistaloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä pystyttäisiin analysoimaan, mikä nykyisellään ei onnistu.
Paneelikeskustelussa suurhankkeiden mahdollisuuksista korostui yhteistyön tärkeys. Kuvassa panelistit Paula Erkkilä (vas.), Markus Mäntynen, Daniela Mårtenson, Hans Ahola ja Jöran Sopo. Kuva: Wegevision/Ville Viitamäki
