Huoltovarmuuteen panostaminen ei ole pelkästään varautumista kriiseihin, vaan se tarjoaa suomalaisille alihankintaa tekeville pk-yrityksille merkittäviä kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia, kansanedustaja Janne Jukkola muistutti Kaustisella Alihankinta ja Huoltovarmuus -verkostotapahtumassa.

Eduskunnan huoltovarmuusryhmää johtava Jukkola alleviivasi, että Suomen huoltovarmuuden perusta on vahva talous. Ilman talouskasvua ja kilpailukykyisiä yrityksiä myös yhteiskunnan varautumiskyky heikkenee.

- Huoltovarmuudesta puhuttaessa keskitytään usein ruokaan, lääkkeisiin ja muihin välttämättömiin tarvikkeisiin. Talous on kuitenkin kaikkein kriittisin asia, jonka varaan Suomen varautuminen rakentuu.

Hänen mukaansa huoltovarmuuteen liittyvä liiketoiminta ansaitsisi nykyistä enemmän huomiota. Varautumiseen tehtävät investoinnit vahvistavat yritysten osaamista, työllisyyttä ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.

- Huoltovarmuus on myös bisnestä, eikä sitä tarvitse millään tavalla hävetä. Yritysten kasvu luo samalla puskuria ja osaamista, joita tarvitaan mahdollisissa kriisitilanteissa.


Verkostoituminen avaa ovia

Janne Jukkola piti yritysten verkostoitumista ratkaisevan tärkeänä erityisesti pk-yrityksille, jotka tavoittelevat pääsyä suurten teollisuusyritysten ja puolustusteollisuuden alihankintaketjuihin. Hän nosti esimerkiksi SCATA MK1 -panssariajoneuvon, jonka sarjatuotanto on tarkoitus aloittaa Pietarsaaressa. Yrityksen sijoittumisessa alueelle paikallisella alihankintaverkostolla on ollut keskeinen merkitys.

- Huoltovarmuudessa on myös huomattavaa vientipotentiaalia. Suomen pitkä kokemus varautumisesta kiinnostaa muita NATO-maita, jotka kehittävät parhaillaan omia huoltovarmuusjärjestelmiään. Kaikki käyvät katsomassa ja ihmettelemässä, miten hyvin Suomessa on varauduttu. Siinä on tuhannen taalan paikka tehdä vientiä.

Toisena esimerkkinä Jukkola mainitsi keväisen Ukrainan-vierailunsa. Ukrainalaiset korostivat kriittisen infrastruktuurin suojaamisen ja linnoittamisen merkitystä. Näihin tarpeisiin Suomesta löytyy muun muassa betoni- ja kalliorakentamisen osaamista. Myös kotimaisilla markkinoilla on tässä tärkeä rooli. Kun Suomessa investoidaan omaan osaamiseen ja teknologiaan, samalla syntyy referenssejä, joiden avulla yritykset voivat tavoitella kansainvälisiä markkinoita.

- Tämän päivän kaltaisia verkostoitumistilaisuuksia saisi olla enemmän, koska juuri nämä ovat niitä paikkoja, joissa halutaan antaa avaimia kasvulle.

Janne Jukkola on perehtynyt laajasti huoltovarmuusasioihin, ja hänen aloitteestaan eduskuntaan perustettiin kesällä 2023 parlamentaarinen eduskunnan huoltovarmuusryhmä. Sen tarkoituksena on tukea Suomen huoltovarmuutta sekä parantaa valmiutta sekä ennakointia erilaisissa kriisi- ja uhkatilanteissa.

- Olemme käyneet paljon yritysvierailuilla ja tutustuneet monenlaisiin verkostoihin. Uskon, että. olemme pystyneet lisäämään vuorovaikutusta elinkeinoelämän ja päättäjien välillä, hän kertoi kuulijoille.

Eduskuntaan perustettiin kansanedustaja Janne Jukkolan aloitteesta parlamentaarinen huoltovarmuusryhmä.

 

Huoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan toimintoja

Verkostotapahtuman huoltovarmuutta käsitelleessä osiossa johtava asiantuntija Petri Jokilahti Sisä-Suomen Elinvoimakeskuksesta avasi huoltovarmuuteen liittyviä osa-alueita. Suomi kuuluu huoltovarmuuden edelläkävijöihin, sillä maassamme on rakennettu vuosikymmenten ajan järjestelmää, jonka tehtävänä on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuskeskus toimii suomalaisen varautumisjärjestelmän kokoavana voimana. Se yhdistää viranomaisten ja yritysten osaamisen, koordinoi varautumista ja huolehtii strategisista varmuusvarastoista. Huoltovarmuusverkostossa toimii noin 1500 yritystä. Huoltovarmuusorganisaatiossa on seitsemän sektoria, kuten elintarvikehuolto, logistiikka sekä energiahuolto, ja ne ovat jakautuneet yhteensä noin 30 toimialakohtaiseen pooliin.

- Tällä hetkellä varaudumme kolmeen uhkakuvaan; hybridiuhkiin, globaalin talouden ja toimitusketjujen häiriöihin ja teknologisen kehityksen riskeihin sekä sotaan. Yksi asia on omavaraisuuden vahvistaminen ja riippuvuuksien vähentäminen tilanteessa, jossa tavara tulee maailmalta Suomeen 90-prosenttisesti laivoilla, Jokilahti kertoi.

Suomi varautuu tällä hetkellä kolmeen uhkakuvaan, johtava asiantuntija Petri Jokilahti kertoi.

 

Kokkolan sataman rooli huoltovarmuuden turvaajana

Kokkolan Satama Oy:n kaupallinen päällikkö Anssi Martinmäki kertoi Kokkolan sataman roolista huoltovarmuuden turvaajana. Lopuksi Erkki Laiden johdolla työpajassa pohdittiin, mitä paikalle saapuneet pk-yritykset voisivat tarjota yhdessä Puolustusvoimille sekä millaisten tavaralajikkeiden kuljetuksia Kokkolan satama voisi hoitaa.

 

Kokkolan Sataman kaupallinen päällikkö Anssi Martinmäki esitteli Kokkolan satamaa ja sen roolia huoltovarmuudelle.

 

Alihankinta ja Huoltovarmuus -verkostotapahtuma keräsi Kaustiselle osanottajia yli 70 pk-yrityksestä.

Palaa artikkelilistaan