Kaustisen seutukunnan elinvoimaohjelma 2022–2026 rakennettiin neljän kehittämisteeman varaan. Teemat olivat uusiutuvan energian ja biotalouden seutu, digitaalinen ja älykäs seutu, yrittäjyyden, työpaikkojen ja verkostojen seutu sekä kulttuurin, luonnon ja onnellisten ihmisten seutu.
- Mielestäni seutukunnan kuntien mahdollisuudet luoda ihmisille toivon näkymiä ovat parantuneet merkittävästi, aluekehittäjä Timo Pärkkä arvioi viime vuosien kehitystä Kaustisen seutukunnassa ja lisää samaan hengenvetoon, mihin seuraavassa elinvoimaohjelmassa täytyy kiinnittää erityistä huomiota.
- Meidän on varauduttava koko maakunnan tasolla vielä paremmin siihen, että koulutuksen, osaamisen ja kehittämisen painopisteet vastaavat yrityselämän tulevia tarpeita, hän sanoo.
Päättymässä olevan elinvoimaohjelman ohjelmakauden aikana Kaustisen seutukunnassa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä.
Suurhankkeiden mahdollisuudet nähtiin seutukunnassa jo varhain
Kuluneella ohjelmakaudella kehittäminen ei ole perustunut yksittäisiin irrallisiin hankkeisiin, vaan selkeisiin kehittämispolkuihin, joista on syntynyt vaikuttavuutta. Taustalla on ollut jo ennen ohjelmakautta tehty määrätietoinen työ.
- Vuonna 2019 olin projektipäällikkönä hankkeessa, joka yhdessä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa toteutti ennakkoarvioinnin Kaustisen seutukunnan suurhankkeiden taloudellisista kokonaisvaikutuksista. Silloin saimme käsityksen siitä, miten yksi investoitu euro vaikkapa kaivoshankkeeseen jakautuu suorina, välillisinä ja johdannaisina vaikutuksina kansantalouteen ja tälle alueelle, Pärkkä kertoo. Samalla tunnistettiin, että jotta hyöty jäisi alueelle, yritysten on pystyttävä vastaamaan suurhankkeiden tarpeisiin. Ennakkoarvioinnista tehtiin päivitetty laskelma SEMUKAS-hankkeessa 2024.
Seuraavaksi KASE Kasvuohjelma-hankekokonaisuudessa ryhdyttiin konkretisoimaan suurhankkeisiin liittyviä erityistarpeita, kuten maanrakennus-, majoitus- ja ruokapalveluita. Yhdeksi haasteeksi nousi majoituskapasiteetti. Tuolloinen hieman yli 400 kaupallisen vuodepaikan tarjooma jäisi auttamattomasti pieneksi. Yrityksille järjestettiin myös laatuun, ympäristöön, turvallisuuteen ja työyhteenliittymiin liittyviä valmennuksia sekä luotiin verkostoja isoihin infrarakentajiin.
- Samoihin aikoihin syntyi ensimmäinen versio Suurhanketoimistosta. Käytännössä kyse oli Excel-versiosta ja aika pian kävi selväksi, ettei se ollut järkevä ratkaisu. Nyt meillä on verkkopalvelu, josta olemme saaneet paljon hyvää palautetta.
Maatalous ei olekaan ilmastopahis, vaan uusiutuvan energian edelläkävijä
Yksi avainhanke on Pärkän mukaan ollut MAURO-hanke, joka nosti keskiöön biotalouden.
- Uskoimme jo tuolloin vahvasti bioenergian ja biokaasun mahdollisuuksiin, ja uskoamme vahvisti Ruralia-instituutin tekemä ennakointi biokaasun merkityksestä aluetaloudelle. Laaditut skenaariot osoittivat, että on olemassa vahvat perusteet sille, että seutukunta voi päästä omavaraisuuteen energiankäytössään. Se tarkoittaa, että ilmastotekijöiden ohella taloudelliset vaikutukset olisivat huomattavat, minkä lisäksi omavaraisuus vahvistaisi huoltovarmuutta. Oli hienoa huomata, miten alueen ihmisten kiinnostus asiaa kohtaan kasvoi hankkeen edetessä. Maataloutta oli pitkään parjattu ilmastolle haitalliseksi toimijaksi, mutta loppuseminaarin otsikossa kerroimme hyvillä mielin, miten maatalous uusiutuvan energian hyödyntäjänä onkin syntipukin sijasta ilmastotoimien suunnannäyttäjä, Pärkkä sanoo.
Hänen mukaansa on mielenkiintoista, että vuosia sitten toteutettujen KASE Kasvuohjelma-hankekokonaisuudesta ja MAURO-hankkeesta lähteneet kehittämispolut ovat alkaneet lähentyä toisiaan, ellei jopa yhdistyä. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuoden 2026 alussa käynnistynyt KASE Parks-hanke, joka keskittyy erityisesti sähköintensiivisiin teollisuuden ekosysteemeihin ja esimerkiksi bioenergian uusiin mahdollisuuksiin.
”Meille on muodostunut laaja yritys- ja asiantuntijaverkosto”
Ohjelmakauden päättyessä tulokset osoittavat, että aikanaan valitut painopisteet eivät ole olleet vain oikeansuuntaisia, vaan ne ovat myös kestäneet aikaa varsin hyvin. Esimerkiksi Keliberin litiumhanke on edennyt toteutukseen, Lestijärvelle rakennettu tuulipuisto oli valmistuessaan Suomen suurin, ja edelleen seutukunnassa on meneillään isoja tuulivoimahankkeita. Aurinkovoima on noussut voimakkaasti tuulivoiman rinnalle uusiutuvana energiana, ja kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa infraa, mikä tukee kehityksen jatkumista, kuten investointeja akkuvarastoihin. Titanor-kaivosyhtiö on puolestaan nostanut titaanihankkeen uudelleen valmisteluun.
- Myös kaustislaisen viulunsoiton perinne on nähty eräänlaisena suurhankkeena. Sen arvo on ennen kaikkea sosiaalinen ja yhteisöllinen, mutta tulevina vuosina sen matkailullinen arvo lisääntyy, Timo Pärkkä toteaa.
Onnistumisiin hän lukee myös hanketoiminnan rahoituksen sekä vuosien kuluessa syntyneet verkostot.
- Ulkopuolisen rahoituksen osuus on keskimäärin 86 prosenttia, mitä pidän hyvänä lukuna. Hankkeesta riippuen kuntien osuus on liikkunut 0–20 prosentin välillä, ja strateginen tavoitteemme on koko ajan vähentää kuntien rahoitusosuutta. Huoltovarmuuskeskuksen kanssa toteutetussa hankkeessa muun muassa tuettiin kyläradioverkon rakentumista alueelle, ja siinä ulkopuolisen rahoituksen osuus oli liki 100 prosenttia.
- Seutukunnassa on ymmärretty koko ajan kehittämisen vaatimukset. Meidän omat työntekijämme ovat taitavia hallitsemaan hankekokonaisuuksia, mutta lisäksi on tarvittu ulkopuolista asiantuntemusta. Sen ansiosta meillä on tänä päivänä erittäin laajat asiantuntijaverkostot. Myös yritysten väliset verkostot ovat kasvaneet valtavasti sekä alihankintaketjuissa että samankokoisten ja samaa toimialaa edustavien yritysten välillä.
Uutta elinvoimaohjelmaa Kaustisen seutukunta valmistelee yhteistyössä kuntien, päättäjien, yritysten ja alueen asukkaiden kanssa. Ohjelman kehittämislinjoihin vaikuttavat osaltaan megatrendit, kuten digitalisaatio ja energiamurros.
- Jo päättyneellä ohjelmakaudella seutukunta edisti aktiivisesti jäsenkuntiensa digistrategian laatimista, ja jatkossa yksi iso kysymys liittyy tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on luoda aiempaa dynaamisempi elinvoimaohjelma, jossa huomioidaan megatrendien lisäksi vuositasolla tarkentuvat kehittämistavoitteet. On myös varauduttava EU-rahoituksen pienentymiseen, minkä takia meidän pitää löytää entistä tarkemmin elinvoimaohjelman oikeat painotukset, Pärkkä sanoo.
Aluekehittäjä Timo Pärkkä sanoo, että tavoitteena on tehdä seuraavasta elinvoimaohjelmasta aikaisempaa dynaamisempi.
